Tuuliturkki :)
Luke n. 10kk
Pömeliii...
Tuossa vaiheessa en olisi uskonut että turkki suoristuisi täysin, mutta niin se teki.
Luke n. 11kk. Näyttelyn jälkeen poikia väsyttää.
Luken 1-vuotis synttäripäivänä ensimmäinen pu-sijoitus; Pu3, vara-Sert
Junassa.
Sumea kuva, mutta tässä Luke viimeisessä näyttelyssään, Turussa tammikuussa -09
Samaisen Turun KV:n jälkeen pelloilla pelmuamassa.
"Veljekset"; Viiru ja Luke
Lumipalloilua...
Kumpi ehtii ensin?!
Mikkelin näyttelyssä turistina ja matkaseurana kesällä -09.
HEHEEE! :)
Hauska poika.
Lex ja Luke Mikkelin koirapuistossa näyttelyn jälkeen.
Kaverukset.
Lukekin pääsi poseeraamaan pystien viereen. :)
Hauska näin jälkeenpäin katsoa tuota olematonta turkkia, joka tuolloin tuntui niin mahtavan
upealta rajusta kunnon heikkenemisestä toivuttuaan, turkinkin alettua taas elpymään.
Takana koiriemme luottoystävä, pitkäaikainen hoitolaisemme, tätimme seropi Fasu, 11,5v mummukka. :)
(3.6.2010 taivaanportit kutsuivat Fasua ja tyttö siirtyi enkelikoiraksi Luken ja siskonsa Sofian seuraan.
Olit Fasu meille niin rakas, kuin oma koira!)
Pieni sievä, tammikuussa 2010.
Tilanne näytti TAAS tuolloin; "josko tämä tästä", mutta kun ei...
Murmeli.
Lumipallo koppeilua.
Viimeistä kertaa suihkussa ennen viimeistä kuvaussessiota. Ei se siitä tykännyt
mutta tuli kuitenkin aina kiltisti pyynnöstä. Tuota ennen oli tietenkin tassut
trimmattu ja kynnet leikattu. Poika sai lähteä viimeiselle matkalleenkin fiininä.
Toinen oli niin kipeä... :(
Loppuaikoina Luke oli kotona niin tuskainen ja sitä oli äärimmäisen vaikea katsoa kun toinen kärsi.
Kroonista kipua koira ei huomaa kun on jotain aktiviteettia, mutta levossa sitten senkin edestä.
Olit ansainnut sen!