Viiru ja Luke koirapuistossa 1.3.2010.

Viimeisenä päivänään Luke pääsi vielä Viirun(Daybeach's Palestreak) kanssa puistoilemaan. Viimeisten kuvauspäivien säät eivät olleet
toivomaamme auringonpaistetta, vaan lumipyrypäiviä kera tumman taivaan. Täytyy siis vain tyytyä kehnompiin kuvanlaatuihin.

Lisätty 11.4: Voiko oikeasti enään olla kauheampaa kuin tietää rakkaan ystävänsä olevan luonasi viimeisiä tunteja?! Eikä sitä tuolloin tahtonut
millään järkeilemälläkään tajuta, että vaikeinakin aikoina rinnalla kulkenut, lohtu, tuki ja turva, ystävä ja kumppani joka ei hylkää, osoittaa vain
rakkauttaan ja pysyy aina rinnallasi, on kohta olemattomissa. Pahin kolaus oli kun rakas oli saanut ensimmäisen rauhoittavan ja tiesi että kohta se vaipuu
uneen eikä sitä persoonaa voi koskaan enään tavata! :( Vaikka kuinka näin kultapienen viimeiset hengenvedot, en jälkeenpäin ole voinut käsittää ettei
toista vain enään ole, eikä tule. Luke on nyt lopullisesti poissa ja koitan vain ymmärtää tämän. Säilyy nyt vain hyvinä muistoina mielessäni, oli se hieno poika!
Sitä tajuaa toisen todellisen merkityksen vasta kun sen menettää. Nyt itkettää... Hyvästi rakas!

Meidän Viiru asustaa tätä nykyä Minnan kanssa Hämeenlinnan kupeessa.


Porttia ei saanut kiinni jään takia, mutta kyllä hätä keinot keksii. :)


Siellä on käynyt varmaan joku ihana tyttökoira.






















Saipas Luke Viirun jopa leikkimäänkin. :)








Niiin kauniisti toiset kerjäävät! ;)




Viiru on jo mielestään nähnyt kaiken ja on valmis lähtemään.


Luke tulee anomaan namia...


...ja tuleehan se Viirukin sieltä.




Luke suuntaa namille, Viiru menee jo menojaan.


Niiin Lukemaista, hitaasti mutta varmasti, haaaaamm! :) Suloinen pieni...


Meän höppänäpoika, Ururuulla 7v täyteen 20.3, kuka uskois! ;)


Kai se on jo uskottava ja lähdettävä kun pojjaat jo yhteistuumin odottaa...